Aah ja kiitos, ihanat La Persé -klubin miehet ja naiset! Paras iskulause ikinä löytyy La Persén sivuilta: “Remember – style costs nothing.”
En voi muuta kuin suositella seuraavaa peppuklubia 30. syyskuuta Rosiksessa. Klubi ja sitä edeltävä fashion show Kaapelilla päättävät Helsinki Design Weekin. Mahtava juttu. Kurkkaa lisää www.helsinkidesignweek.fi.
Niin ja klubilla levyjä soittaa Tasty Tim, 80-luvun tyyli-ikoni ja super-dj. Vou.
Pedro Almodovarin uusin elokuva Volver vilisee kotitakkeja. Noita hihattomia, edestä napitettavia takkimekkoja, jotka on luotu erilaisten kotitöiden tekoon. Niinpä kotitakkien vahvinta aluetta ovatkin maat, joissa naisten valtakuntaa on ollut koti ja miesten tehtävänä tuoda leipä taloon. Unkari ja Puola, Espanja ja Portugali.
Saa kotitakkeja Suomestakin. Olen nähnyt niitä ainakin Hakaniemen hallin kakkoskerroksessa (mikä herkkukätkö!) ja muutamissa Kallion kivijalkakaupoissa.
Kun näen kotitakin, haluaisin halata jotakuta. Tulee mieleen mummun syli ja ruoan tuoksu.
Olisinpa jo villissä ja vapaassa mummoiässä. Joka päivä vain kotitakki niskaan ja jalkaan ihonväriset polvisukat. Jos kolottaa, päälle kirkkaanvärinen (mieluiten pitsineuleinen) villatakki. Voisin tulla ja mennä miten lystää niin kuin ihanat, vahvat naiset Almodovarin leffoissa.
Kotitakki on turvapukeutumista. Se paitsi peittää ja suojaa turvallisesti, myös symboloi kodin turvaa.
Kipitin vielä vikana Ars 06 -päivänä kaikki Kiasman salit. Tuli ihan hiton trendikäs olo. Ei siitä, että vierailin taidenäyttelyssä, vaan siitä, että Ars 06 oli kerrassaan trendikäs näyttely.
Kauniita, esteettisiä, silmää hiveleviä teoksia. Brodeerauksia, sopivasti käsityötä, japanilaista naivismia ja goottitytöillekin oma installaatio. Helposti lähestyttävää ja kaunista taidetta. Joukossa pari soraääntä, mutta nekin pystyi nielaisemaan kuin kakunpalan.
Tunnelman sinetöi yläkerroksen takaseinän valokuvateos. Venäläisen AES+F-ryhmän lavastettu ja teatraalinen valokuvamaalaus oli kuin Dieselin apokaplytinen mainos.
Huh-heijaa! Korkkasin eilen urani esiintyvänä artistina pitämällä viiden minuutin palopuheen Nokian uuden lippulaivamyymälän Avaa-tapahtumassa. Hyvin se kai meni tai ainakin sain fanin Esa Saarisesta.
Yritin todistaa kuulijoille, ettei ole olemassa vain yhtä muotia jota meidän pitäisi kaikkien orjallisesti seurata. Muoteja on monia. Eikä niistäkään ole pakko seurata yhtäkään, vaan voi luoda omansa. Kuka vain voi synnyttää uuden muodin ja siinä homman hienous piileekin.
Parhain jälki tietenkin syntyy, kun tuntee säännöt aka muodin. Kun tuntee säännöt, niitä voi rikkoa. Voi pukeutua hallitusti väärin, olla muodin anarkisti.
Tyylejä saa ja pitää olla monia. Mitä enemmän erilaisuutta, sitä suvaitsevaisimmiksi me ehkä opimme. Mitä enemmän erilaisia ulkomuotoja, sitä mielenkiintoisempi kaupunki Helsinki on.
Pukeutuminen on arkipäivän luovuutta. Ole villinä vaatekomerolla!
Ps. Puheiden podcastit on tulossa Nokian sivuille. Googleta “Nokia Avaa”.
Öyh. Kävin Kiertsissä ja samalla tuli nähtyä Plan B -kierrätysmallisto. Aika järkkyä kamaa, pakko sanoa, vaikka olen pyhästi luvannut, etten enää koskaan mitään kritisoisi. (Mielessä eräskin tunteita lietsonut kolumni.)
Miksi kierrätysmatskuista tehtäessä aina sorrutaan samanlaiseen berliini-estetiikkaan? Lisätään nappeja, pitsinpätkiä ja ties mitä himputtimia sinne sun tänne. Saumat miten sattuu. Teknotunnelma ja ysäri käsin kosketeltavaa. Mautonta kerrassaan, ei voi mitään.
Näin tässä sahaillaan omaa oksaa, kun itsekin on tullut vanhasta uutta väännettyä. Ehkä tällaisen kierrättämisen idea onkin se, että vähempi parempi. Ylenmääräinen tursotus ei ole kovin kaksisen näköistä. Monesti se pieni muutos on paras muutos?
Mennäänpä tällä kertaa suoraan asiaan. Rättö & Lehtisalo tekee paitsi briljanttia musiikkia, myös näyttää lavalla komeilta! Niittivöitä, hevitukkaa, homoerotiikkaa ja kasariaurinkolaseja. Cool.
Monsters of Popissa Tampereella koko keikka meni mahtiyhtyeen kitaristia tuijottaessa. Silkkaa tyyliä! Eppu-kitaristi Juha Torvisen kaksoisolento soitti koko keikan ilmekään värähtämättä. Lopuksi huikea antaumuksellinen hevisoolo. Jalassa aidosti kuluneet vaaleat farkut. Yläosan verhona ainoastaan rinnan yli viritetty niittivyö. HUH, sanon minä.
Mistä kummasta Rättö & Lehtisalo näitä tyylikuninkaita oikein löytää? Porista vissiin!
Edit. Kaikki katsomaan tyylikunkkuja Tavastialle perjantaina 25. elokuuta. LÄS-klubi presents. Hengessä mukana Töölö Fashion Institute.
Olen viikon sisällä kahminut itselleni jo kahdet salihousumaiset byysat! Toiset farkkua, toiset trikoota. Ja olen niistä oikeasti ihan fiilareissa. Kunnon vyötärökorkeus, väljyyttä reidessä ja nilkasta kireät kuin mitkä. Farkkujen nilkoissa on vielä kiristysnyörit. Trikoissa on vyötäröllä tsiljardi laskosta.
Olkoon tämä minun kontribuutioni syksyn muotiin, joka vilkuttaa hei hei pillihousuille ja toivottaa tervetulleeksi leveät lahkeet. Mutta minäpä väljennän vaan reidestä, hah! Seilorihenkiset leveälahkeet tuntuu aivan kauhistuttavan tätimäiseltä vaihtoehdolta näiden hullutuksien rinnalla.
Salihousukkeiden kanssa ei vaan parane panna kaulaan kultaketjua, huomasin. Silloin näyttää ihan oikealta bodarilta (ilman lihaksia).
On ihan mahtavaa, että pojillakin näkyy salihousumaisuuksia. Eilenkin Fag You -klubilla kahdet. Kuviolliset collegehousut, silkkaa mahtavuutta. Kiitos Daniel Palillo ja Wunder-kauppa! Tämä on progressiota.
Viiskulman herkkupuoti Bisquit Stash avasi vihdoin ja viimein! Kaupassa on ihana vihreä lattia ja ihanuuksia roikkuu tangoillakin. Kerrankin hauskoja värejä pojille: keltaisia pallopaitoja, harlekiinivärejä ja kirkkaanvihreää. Ja neon-värejä tietty! Mama Clothingit on mun suosikkeja.
Mene: Pursari 3.
Joo joo, kansa tietää, mutta makua sillä ei kylläkään ole. Eilen julistettiin Seppälän S-Style -kisan tulokset Korjaamolla. Tehtävänä oli suunnitella “tuunattava bileasu”. (Huu.)
Tuomariston suosikki oli Kirsi Drossoksen pitkällä nappirivillä somistettu pikku musta. Se oli minunkin suosikkini ja sen voisin ottaa omaksi heti! “Suuren maailman high fashionia”, niin kuin tuomaristokin sanoi, muttei järin omaperäistä. Samaa kamaa näki Masters of Arts -näytöksessä ja samaa kamaa myydään henkkamaukassa.
Yleisön suosikki oli Kirsi Kuirin satiinimekko, joka oli…aika ysäriä? Muttei tarpeeksi. Sitä mekkoa en pukisi päälleni ikinä. En edes ironisena festariasuna. (Nimimerkki lähdössä UMFiin.)
Äänestystulos ei ollut minulle mikään ylläri, ei kyllä tuomaristonkaan valinta. Tuomaristo valkkasi sen asun, joka kuului valita. Kansa valitsi sen, josta se oikeasti tykkäsi.
Kysyn vaan, kuka tekisi muotisuunnittelun lordit? Näitä tasapaksuja designeja on jo ihan tarpeeksi.
Töölöstä törähtää: Töölö Fashion Institute tulee ja tyrmää! Pidä silmät auki ja pyllähdä.
TFI näyttää muodin merkit. Huomenna telineisiin ilmestyvässä LÄS-lehdessä, kuulemma! Toimi pian, sillä LÄS loppuu aina.
Freelance Writer, Street Style Photographer
email:
mobile: +1 (415) 802-3230
