Pakkohan munkin on tätä hehkuttaa! Paras uusi blogi aikoihin: Kotihousut eli kotivaatteita. Teksteissä imartelee hel-looksmaisuus, asuissa miellyttää villi luovuus ja rentous. (En muuten ymmärrä alkuunkaan ihmisiä, joilla ei ole kotivaatteita ollenkaan. Kodissa parastahan on juuri se, että saa hengailla kotivaatteissa.) Ainoa vaatimukseni on: Naamat näkyville!
Fanitan Suomen Käsityön Ystävien ryijyjä, tyynyjä ja vilttejä. Ja koko toimintaa. (Ollapa jo mummo ja ehtiä väkertää koristetyynyjä päivät pääksytysten…) Tänään aukeaa Design Forumissa Suomen Käsityön Ystävien 130-vuotisjuhlanäyttely – se kiinnostaa! Kävin jo vakoilemassa. Hauskin anti olivat Inka Kivalon kirjotut kaulakorut. Kieli pitkällä odottamani modernit himmelit olivat pettymys. Moderni muoto ja perinteinen olki -yhdistelmä ei napannut. Edelleen haaveilen mehupilleistä tehdystä himmelistä. Senkin projektin toteuttaminen jää näemmä mummoikään.
Menossa: Sirpa Särkijärvi Galleria Amassa 2.3. asti.
Tulossa: Denise Ziegler Taidehallissa 6. – 31.3.
Katso Heikki Salosen ihanat poikatytöt Fashion Eastin lavalla. Kuvasin tänään tytön, joka oli kuin tuo numero 16. Hel Looksissa viimeistään viikon päästä. Yksi hyvä bongaus pelastaa koko päivän.
Menin kampaajalle ja pyysin hiekkatien väristä tukkaa. Samaan aikaan toisaalla kaveri otti kampaajalle mukaan villasukan ja vanhan ladon kuvat – värimalleiksi kampaajalle. Kolmas kaveri oli toivonut kampaajantuolissa Kaisaniemen kentän väristä tukkaa.
Nyt jopa maantienvärinen tukka kiinnostaa! Lopettaisinko kokonaan hiusten värjäämisen?! Eikä mikään ole niin kaunista, kuin aidosti harmaantuneet hiukset.
Kun hiukset on luonnolliset, vaatteiden väriskaala kapenee kummasti, totesi neljäs kaveri. Ei enää voikaan käyttää niitä räiskyvämpiä ja kirkkaampia sävyjä. Hiusvärillä ikään kuin ostaa lisää väriskaalaa. Tästä asiasta lisää myöhemmin – kuvien kanssa!
Tänään telkku auki klo 19! TV1:llä alkaa Saimi & Jalmarin uudet jaksot, joissa mukana Helsingistä bongaamiani Old Lookseja. Ihania vanhuksia – arvostan.
Freelance Writer, Street Style Photographer
email:
mobile: +358 50 538 3530
Talven muotiristiriita: turkikset
En malttanut olla sohaisemattaa tulenpalavaan aiheeseen: turkiksiin. Kuukausiliitteen maaliskuun katutyylipalstalla on helsinkiläisten nuorten naisten turkkityylejä.
Oli kaksi syytä, miksi oli ihan pakko tarttua turkiksiin. Eka on tietenkin se, että vintageturkiksia näkyy katukuvassa ihan hulluna, niin Helsingissä, Tuholmassa kuin New Yorkissa. Olisi jopa väärin ja kieroa, jos asiaa ei jossain käsiteltäisi. Minusta turkisten ei tarvitse olla tabu, josta ei saa puhua. Toiseksi minusta (ihanan kiivaana) käytävään turkiskeskusteluun mahtuu muitakin puheenvuoroja kuin “puolesta” ja “vastaan”.
Mitäkö mieltä sitten itse olen? Omistan äidin vanhan karvalakin, isotädin minkkistoolan ja viisi vuotta sitten ostetun Uff-turkin lasten mallia. Ne kirvoittavat muuten aina kommentteja ja ihastelua. Mutta eivät ne ole mitenkään rakkaimpia vaatteitani, vaikka sukuperintöä ovatkin. Uutta turkkia en ostaisi – tietenkään! En kannata turkistarhausta – miten voisinkaan! Olisi mahtavaa, rohkeaa ja edelläkävijämäistä, jos Suomikin kieltäisi turkistarhauksen.