Sitä se on: turvapukeutumista, totta tosiaan. Kun vyötärön haluaa korkealle, kaulukset ylös, sukkahousut jalkaan ja kassiin varavillatakin. Turvapukeutujalle vaatteet tuovat turvaa. Turvapukeutuja haluaa käpertyä vaatteiden sisään kuin myyrä koloonsa. Vaatteet saavat mielellään peittää huolellisesti kaikki arat ruumiinosat kuten alaselän ja mahan.
Huolellisesti rakennetun vaatekotelon sisään ei käy viima eikä kylmä. Turvapukeutuja inhoaa paljaita ihokaistaleita, paitsi kesähelteellä jolloin turvan tuo lämmin, pehmeä ja suloinen ilmavaippa. Silloin voi pukeutua pelkkään kesäyöhön.
Turvapukeutuja saa vaatteistaan myös symbolista turvaa. Kun vaatteet ovat kotoisat ja tutulta tuntuvat, turva on taattu.
Turvapukeutumisen ilmentymiä ovat myös pitkät kalsarit ja kesälläkin matkalaukkuun pakattavat villasukat. Ja kerrospukeutuminen, se se vasta safe dressingiä onkin. Koskaan ei tule hätä, kun aina voi vähentää tai lisätä kerroksia.
Lapsena turvapukeutujia roikotettiin sukkahousujen vyötäröstä, jotta sukkikset varmasti yltäisivät mahan yli kainaloon.
