Olen tässä jo pidemmän aikaa ihmetellyt, miksei kukaan ole vielä keksinyt, että hiirenhäntä voisi jo näyttää aika hyvältä! Tuo takavuosien hirvitys.
Ajatuksen sain, kun ensin hoksasin, miten hiirenhäntä-muoti aikoinaan syntyi. Näin se arvatenkin tapahtui – ja tapahtuu: Kun olet vuosien ajan kasvattanut kunnon takatukkaa, on siitä haikea ja ihan mahdotonkin luopua, vaikka hyvin tietää, että muoti ja aika ajoi aika päiviä ohitse. Kun vihdoin rohkenet klipsaista liehuvan lettisi, tekee tietenkin mieli jättää jäljelle pieni muisto menneistä vuosista – hiirenhäntä! Toisin sanoen osa-takatukka. Näin näyttää olevan käymässä meikäläisellekin.
Hyvältä se näyttää! Jopa sinunkin niskassasi! Ja kuvittele, mitkä ihanat pikkukiharat saat, kun avaat hiirenhäntäletin joskus juhlan kunniaksi!
