Joululomalla luin syksyllä ilmestynyttä Leena Holstin kirjoittamaa Kansallispuku-kirjaa. Ei kulunut puolta tuntia, kun nukahdin. Tipahdin kärryiltä, kun yritin hahmottaa kalminkin ja kamlotin eroa.
Halusin oppia enemmän kansallispuvuista, koska olen niiden ikifani. Kirjaa halaillessani valaistuin taas: miten rikas aarrearkku ja perintö kansallispuvuissamme piilee! Pukumalleja on satoja. Kankaiden raidoituksia ja kirjontamalleja yhtä monia kuin tekijöitänsä. On hauskoja tilkkutöitä, hapsutuksia, silkkihuiveja ja hansikkaita joiden sormenpäitä koristavat pitkät tupsut. Kansallispukujen maailma on lumoava.
Siksi on sääli, ettei kansallispuvuista ammenneta enempää. Miksi puvut on kaapattu vain tanhuajien ja keskustapuolueen kenttäväen asuksi? Koko setti kerralla voi olla liikaa, mutta voisiko kansallispuvun kauniita osasia ujuttaa osaksi muuta pukeutumista?
Soitto Kansallispukukeskukseen Jyväskylään ja lupa heltiää: Kansallispuvun jakun eli röijyn voi yhdistää farkkuihin ja hameen t-paitaan. Kaikkia puvun osia on lupa käyttää erillisinä asun osina, kunhan ymmärtää kunnioittaa kansallispuvun arvoa, kertoo kansallispukukonsultti Taina Kangas. Osat ovat suuritöisiä, käsintehtyjä ja tätä on syytä arvostaa.
Silmät auki siellä kirpparikierroksilla. Pelasta kansallisaarteet parempaan talteen, niin kauan kuin niitä vielä markkinoilla liikkuu.
(Helsingin Sanomien Nyt-liitteeseen kirjoitettu kolumni, julkaistu numerossa 5/2012.)
Kuvat: Maahenki.
6 Comments