Lähdin tänään hiihtämään! Se oli siistiä. Mielenkiintoista oli bongailla metsän puiden ohella ohikiitävien pappojen hiihtoasuja. (Kyllä, olin joukon hitain ja melkein ainoa nainen.) Oli kolmiomallista kasaritakkia kukertavissa väreissä, kokotoppahaalareita ja ihonmyötäisiä huipputrikoita. Yhden ukon kahisevat tuulihousut oli haaroista ratkenneet, niin kovassa kulutuksessa kai. Kaikki kävi laatuun ja se oli hienoa se. Yhtään ei tarvinnut hävetä omaa toppa-lookia.
Tyylikkäimmän hiihtäjän tapasin pois lähtiessä bussipysäkillä. Harmaahapsisella vanhalla miehellä oli kirkkaanpunainen villapipo, musta anorakki, mustat hiihtohousut ja vanhanaikaiset monot.
Nyt olenkin visaisen pulman edessä: Voisinko tyylitellä edellä mainitun papan tavoin perinneasuissa vai pitäisikö investoida ja ostaa oikea URHEILUASU. Kääk.
Kuvat: Huhta-Asu.
One Comment
Kyllä se kunnollinen urheiluvaate vaan käytössä todistaa tarpeellisuutensa, ja hintansa myös. Oikeat sporttivaatteet nimittäen hengittävät, tukevat, lämmittävät, viilentävät etc etc juuri oikein. Enkä ole töissä Stadiumissa, olen vain kokenut käyttäjä. (:
Itse tuhersin vuosia BodyPumpissa halpiskuteissa. Toppeja kului rikki jatkuvasti, koska niitä ei ollut tarkoitettu hikiseen, kuluttavaan menoon. Nykyisin investoin.
Vaatteen alkuperää voi tiedustella myyjältä, ja varmasti netistäkin jo löytyy tietoa eettisesti ja ekologisesti kestävistä urkkisvaatteista. Kun ne vaan on paremmat!