Nyt-liite pyysi mua tekemään jutun siitä, millaista on yrittää muodin huipulle. Eilisen lehdessä Aino Vainio, Heta Dobrowolski ja Minna Hepburn kertovat oman tarinansa. Jutun voi lukea täältä.
Toimittajalta-boksiin ei ollut mahtunut vika lause. Se meni näin: “Onko suomalainen muoti sitten maailman mittakaavassa sekä laadukasta, kiinnostavaa että kaupallisesti kannattavaa? Valitettavan usein vastaus on: ei.
Vielä?”
Mitä sanot?
Hupskeikkaa, paras Tukholman tuliainen taisi sittenkin olla Form-designlehden irtonumero eikä Carin Westerin nilkkurit. Olen tavannut lehden joka jutun enkä voi kuin ihastella: kiinnostavia aiheita, uutta asiaa, kritiikkiä! Lehdessä on juttu Söderille avatusta uudesta delikompleksi Nytorgetista (juuri se mesta jollaisen me kaikki haluaisimme Helsinkiin), huonosti ja hyvin toimivista ruokailuvälineistä (miten karseeta onkaan syödä huonoilla kahveleilla), Design House Stockholmin tulevaisuuden suunnitelmista (7 omaa liikettä – miksei Design Forumillakin voisi olla?), ekoruokapakkausten designista ja Norjaan avatusta maisemahotellista (sinne ensi kesänä, pakko päästä!). Saan myös tietää, että Acne on laajentamassa huonekaluihin. Eniten hykerryttää kriittinen kirjoitus Arkitekturmuseetin näyttelystä. Ja lehti on tabloid-kokoa ja painettu sanomalehtipaperille. Kiitän.
Kuvassa oleva kansi on Formin uusimman numeron. Lehti ilmestyy kahden viikon välein.
Form on Svensk Formin jäsenlehti. Teollisuustaiteen liitto Ornamo julkaisi Muotoa 1980-2001. Image Kustannus jatkoi ja kaikki tietävät, miten kävi: Muoto kuoli. Muodon henkiinherättämisestä on puhuttu, mutta en tiedä missä mennään nyt? Olisiko jo aika oikeasti uudelle Muodolle, jossa design käsitetään niin laajasti kuin aika vaatii.
(Okei myönnetään. Olen ihastuksissani osin siksi, että luen juttuja ruotsiksi, lempparikielelläni. Ruotsi saa kaiken kuulostamaan niin… fantastiselta!)
Ensi keväänä saatavana Rinne Niinikosken kuoseja Marimekon kankaissa! Toivottavasti kankaat ovat reilua tai luomupuuvillaa, että voin ostaa niitä vähän keveimmin mielin.
Ehkä minäkin alan nyt harrastaa verhoja, pöytäliinoja ja muita kodin pehmentimiä. Tyynyjä täällä jo pyöriikin, kiitos samaisen designerduon ja omien käpälieni.
Näistä ekoista tulee mieleen paitsi kansanperinne, myös 30-40-luvun keittiömeininki.
Tämä taas on silkkaa Unkaria. Nagyon jó!
Freelance Writer, Street Style Photographer
email:
mobile: +358 50 538 3530
Sami puhuu asiaa
Sami Sykkö osuu naulan kantaan – taas. Lue Glorian päätoimittajan Marimekko-arvio: täältä.
Juuri tällaista kriittisyyttä viime viikolla peräänkuulutin. Olen odottanut Sykön arviota kuin kuuta nousevaa, sillä arvasin että hänelle Marimekon viime viikon näytös ei mene purematta alas. Minne menet, Marimekko?