Klorite-projekti ei niin vain onnistunutkaan. Olen lätrännyt farkkujen päälle pian jo pullollisen kloorimyrkkyä, mutta väri on ja pysyy. Paremmin tekstiileitä tunteva kaverini kertoi, että monet uudet farkut käsitellään niin tukevilla tötinöillä, ettei kloorikaan niihin pysty. Kiva! Siellä ne kemikaalit nyt taistelevat kylppärissäni jo toista päivää. Taas yksi syy lisää olla ostamatta uusia farkkuja. Ovat aikamoisia kemikaalipommeja.
Intouduin eilen sovittelemaan vanhoja farkkujani. Alkukimmoke tuli siitä, että minua korruptiolahjottiin uusilla farkuilla. (Kyllä, tämä vaateala on ihan hirveää lahjontaa!) Pökät eivät istuneet päälläni alkuunkaan. Vanhat Acnenikin näyttivät ihan tyhmiltä. Perseestä tuli tosi ruma. Sitten solahdin aitoihin seiskariaarteisiin ja jo parani peilikuva! Tuntui ja näytti hyvältä. Minulla mahtaa olla siis 70-luvun vartalo, kun uudet housut epäistuvat järjestään? No sehän sopii!
3 Comments
Oli kyllä mullekin aika yllätys ettei ihan kaikki puuvillaiset farkkuni vaalentuneet. Nykyään testaan ne ensin (minitippa kloritea lahkeensuun käänteeseen nurjalle).. Jos vaalennat laimentomattomalla kloritella, vaalennus näkyy heti, jos siis se on vaalentuakseen. Toivottavasti seuraava onnistuu!!
Lopulta housut itse asiassa onnistui tosi hyvin! Olivat jopa aamulla telkkarikuvauksissa jee. Kesti vaan monta tuntia, ennen kuin tulos alko näkyä.
Oh. No hyvä tietää ennenkuin itse ryntään kauppaan.
juliet xxx