Paras aika vuodesta -blogin Honey Junkien lamavinkki: saksi sukkikset.
Lamasta ei kuulemma saisi puhua. Kun ei tässä olla vielä lähelläkään Oikeaa Lamaa (kaupoissa riittää tavaraa ja sähköä tulee tupaan 24h, you know) ja turha puhe sitä lamaa vasta lietsookin.
Pah, minä puhun mitä lystään. Sitä paitsi lama voi olla kiva juttu: Vähemmän työtä, enemmän aikaa. Vähemmän tavaraa, enemmän onnea. Oma kaveripiiri on ostolakossa, mutta enimmäkseen siksi, että tavarapaljous on alkanut ahdistaa. Kaverit haluavat minimalisoida elämänsä ja keskittyä olennaiseen kuten vaikka kavereiden treffaamiseen, oman kodin fiksailuun ja leivän leipomiseen. Minusta lama alkaa pikku hiljaa kuulostaa suorastaan ihanalta!
Aamulehti julkaisi muotibloggareiden mahtavia vinkkejä lamapukeutumiseen. Reikä on rock. Jos vaate hajoaa, revi sitä lisää. Jos paitaan tulee tahra, leikkaa tahra irti. Tai jos paidan logo ällöttää, saksi sekin irti ja pari palaa siitä vierestäkin.
Itse aion seuraavaksi painua kylppäriin klorite-pullon kanssa antamaan kyytiä öllöille Miss Sixty -farkuilleni.
Kemikaalien taistelu
Klorite-projekti ei niin vain onnistunutkaan. Olen lätrännyt farkkujen päälle pian jo pullollisen kloorimyrkkyä, mutta väri on ja pysyy. Paremmin tekstiileitä tunteva kaverini kertoi, että monet uudet farkut käsitellään niin tukevilla tötinöillä, ettei kloorikaan niihin pysty. Kiva! Siellä ne kemikaalit nyt taistelevat kylppärissäni jo toista päivää. Taas yksi syy lisää olla ostamatta uusia farkkuja. Ovat aikamoisia kemikaalipommeja.
Intouduin eilen sovittelemaan vanhoja farkkujani. Alkukimmoke tuli siitä, että minua korruptiolahjottiin uusilla farkuilla. (Kyllä, tämä vaateala on ihan hirveää lahjontaa!) Pökät eivät istuneet päälläni alkuunkaan. Vanhat Acnenikin näyttivät ihan tyhmiltä. Perseestä tuli tosi ruma. Sitten solahdin aitoihin seiskariaarteisiin ja jo parani peilikuva! Tuntui ja näytti hyvältä. Minulla mahtaa olla siis 70-luvun vartalo, kun uudet housut epäistuvat järjestään? No sehän sopii!