Kuva: American Apparel.
Mistä erottaa vahinkopukeutujan ja todellisen muotitaiturin? Siitä, kumpi kantaa kassit ja kuteet oikealla tavalla. Mikään ei ole just nyt öllömpää kuin liian pitkässä hihnassa roikkuva lörtsyvä epäsiisti olkalaukku. Miesten laukut saisi mielellään olla sellaisia kädessä roikutettavia eikä olalla kannettavia. Farkun lahkeita ei kuulu kääntää vaan rullata. Kaulahuivi mieluummin epämääräiselle runtalle kuin sisäsiistiksi lassosilmukaksi. Lippalakin lippaa ei kukaan järkevä käännä taaksepäin.
Rajojani koetellaan uusimmassa villityksessä, jossa leggingsit kuuluu venyttää kantapään alle, vaikka ne ei sinne luontaisesti ylettyisi. American Apparel lietsoo tätä hulluutta tuomalla markkinoille kuvassa näkyviä epäsukkia.
Vaadin värejä!
Oi pliis lopettakaa jo se mustiin pukeutuminen! Onhan se taatun tyylikästä, mutta niin tylsää. Tulen hulluksi ja levottomaksi, kun vaan ajattelenkin sellaisia värejä kuin laventelinsininen, persikka tai vaaleanvihreä. Tai pinkki ja harmaa ja varsinkin nämä kaikki yhdessä.
Vallan malttamattona olen odottanut, että Daniel Palillon kevätmalliston värikkäimmät palaset tulisivat Wunderiin. Vielä pitää odottaa ehkä viikko ja eilen Palillo jo esitteli meille ensi syksyt. Tykkäsin, tietenkin, mutta yhteen kauteenko ne värit jäi, Daniel?
Sama musta näyttää jatkuneen Tukholman +46:ssa. (Ja sama punttien rullaaminen! Kun yksi rullaa, niin kaikki muutkin rullaa ja vieläpä monena vuotena perä jälkeen.) Siksipä tykkäsinkin eniten Cheap Mondayn kokoelmasta. Oli edes hiukan värejä ja vaatteissa kaikkia kivoja juttuja. Antakaa mulle mun liukuvärit.