Hahaa, sain ekaa kertaa kutsun, joka oli osoitettu “fashionista”-bloggaajalle. Adidas kutsui “muodin edelläkävijöitä” tutustumaan kevätmallistoihin “ennen muita”.
Fiksua ja luonnollista Addulta, koska minäkin uskon, että bloggaajilla on vähintään yhtä paljon vaikutusvaltaa kuin perinteisillä muotilehdillä. Nyt kun mietin, niin isoimmat omat auktoriteettini ovat kyllä edelleen lehtiä, mutta eniten inspiraatiota saan katumuotiblogeista. Omaan pukeutumiseen blogit vaikuttavat lehtiä enemmän. Lehdissä kun on pääasiassa juttuja, joita on muillakin! Blogien antamat vinkit on pakko itse säveltää eteenpäin.
Huvittavaa (ja ärsyttävää!) on se, että aikaisemmin olen ollut kutsuttu samoihin kemuihin toimittajana. En tietenkään yhtään ilahtunut statukseni yhtäkkisestä vaihtumisesta. (Lue: tippumisesta.) Toimittajassa on jotain virallista, bloggaajana olen vain harrastelija-amatööri! No, nyt kutsun vältti eri pr-firma kuin ennen, joten ehkä olen jo valmis leppymään…
Edit. Sama kutsu on ilmaantunut myös erinäisille muotifoorumeille. Pitäisköhän mun jopa ilmoittautua ja mennä, jos tuolla olisi dokumentoitavaa HEL LOOKSiin? Viime aikoina ei ole ollut bongauspuolella tuuria. Olen tehnyt aika epätoivoisia tekoja HEL LOOKSien löytämiseksi. Tänään kävin rumpuklinikalla ja lauantaina Forumin stailaustapahtumassa. Ei tyylin tyyliä kummassakaan. Hitto.
Puolinaiset puvustukset
Kävin eilen KOM-teatterissa katsomassa Vanja-enoa. Toka penkkirivillä istuvan kaikki energia meni puolitiehen jääneen puvustuksen ihmettelyyn. Miten voi 1800-luvun lopulle sijoittuvassa näytelmässä puolella näyttelijöistä olla nykyaikaiset halpiskengät? Ja kun puvustuksella muutoin yritettiin selvästi tavoitella venäläistä 1800-luvun tyyliä.
Mälliselle ei ollut löytynyt kenkiä ollenkaan. Joutui raasu näyttelemään kanariankeltaisissa tarjoustalon krymppysukissa. Ja lyön vaikka vetoa, että Valkeejärvellä oli omat housut jalassa. Taas. En jaksa edes muistaa kaikkia niitä KOMin näytelmiä, jotka Mällinen on ilmiselvästi näytellyt ikiomissa mustissa trikoissaan.
Jos puvustatte, niin puvustakaa pliis kunnolla.
Onneksi lavastus oli onnistunut. Kliseisyydestä huolimatta tykkäsin koivunrungoista, punaposkisista omenoista, kyntteliköistä, kirjapinoista ja helmitauluista, joista lähti ihana sateen ääni.