80-luvulla kampaajilla oli työasuna haalarit. Kampaajan haalarissa oli pitkät hihat ja se kurottiin ohuella vyöllä. Yleisin väri oli valkoinen. Helsingin Mäkelänkadulla on pikkukampaamo, jonka kampaaja kahistelee edelleen valkeassa haalarissaan.
Kaveri muisteli sukulaiskampaajaa, joka 90-luvulla ompeli itse työasunsa. Settiin kuului aina paitis (mikä sana!), väljät suorat housut runsailla laskoksilla ja liivi samasta kankaasta.
Nykyisin kampaajat pukeutuvat mihin sattuu.
Löysin UFFin euron päiviltä tipunkeltaisen Smithy’s-haalarin. Tuntematon poika kommentoi, että mun on pakko ostaa se, koska se näyttää niin kreisiltä. Ja minähän ostin. Huumoriasusta tuli lempipuku, kun leikkasin puntit ja hihat lyhyiksi. Sukkisten tai leggingsien kanssa pikkuhaalarissa tarkenee jopa syysillassa.
