Monthly Archives: September 2006

Kun Suomi kohtaa Japanin

Helsingissä kuvattu japanilaiselokuva Ruokala Lokki on aikamoista suomidesignin propagandaa. Lokki vilisee iittalaa, marimekkoa ja aaltoa. Kahvit juodaan aina iittalan mukeista, mutta japanilaisen ruoan tarjoiluun suomiastiat eivät kelpaa.

Alituista Japanin-matkakuumetta potevana oli ihana tuijotella japanilaisnäyttelijöiden vaatteita. Japanista oli roudattu hillittyjä, pikkukukallisia nappipaitoja, polven alle ulottuvia hameita, hauskoja t-paitoja ja aah: erilaisista flanellikankaista koottu ruudullinen paitamekko! Vaatekappale jota olen ollut tekemässä jo varmaan vuoden. Pääsen varmaan ennemmin Tokioon, kun saan haavekoltun kursittua kasaan.

Elokuvassa yhden naisen matkalaukku katoaa ja hän joutuu menemään Helsingissä vaateostoksille. Nainen suuntaa Marimekon liikkeeseen, tietenkin. Marimekon suuret ja räikeänväriset printit näyttävät naisen päällä kauhistuttavan kömpelöiltä ja omituisilta. Kuten ennenkin on todettu, Marimekon puuvillakankaita ei pitäisi laittaa ihmisen, vaan pöydän päälle!

September 30, 2006 | Leave a comment

New York, here I come!

Harvoinpa sitä aloittaa lomamatkan suunnittelun tilaamalla keikkaliput! No nyt on sekin koettu. Kun kerran netistä sai, niin ostaa pamautimme liput The Rapturen keikalle New Yorkin Webster Hallin lokakuun viimeisenä päivänä. Ha-haa, helppoa kuin mikä!

Kieriskelin lattialla onnesta soikeana ja hekottelin itsekseni. En malttanut pitää näppejäni irti koneelta ja menin uudestaan fiilistelemään Bowery Ballroomin sivuille. Ja kas: seuraavana päivänä pallohuoneella esiintyy The Knife ja sitä seuraavana Hot Chip! New York, here I come! Kunnon festarikimarat luvassa.

Lentolipuista ja passista ei ole vielä tietoakaan, mutta ei haittaa! Nyt äkkiä visa vinkumaan, että saamme liput myös Veitseen ja Kuumaan Lastuun. Hih ja hoo. Heh-hee.

Edit. 10 jännittävää minuuttia myöhemmin: Knife-liput plakkarissa, jiihaa.

Ja arvaa ostanko Harlemista hiukan 5XL-paitoja? No ostan! Ainaskin sata.

September 25, 2006 | Leave a comment

Suomi-rockin estetiikkaa

Viime perjantaina ilmestyneen Rumban pääjuttu käsittelee estetiikkaa. Jutussa haastatellaan mm. Branded Womenia, The Patsy Walkersia ja The Pipettesiä. Jos nämä bändit ovat Rumban toimituksen käsitys estetiikasta, niin voihan muna! Enemmin pääjuttuun olisi voinut nostaa toisaalla lehdessä käsitellyn Kevinin, jolla on Tyyli hallussa, totta tosiaan.

Kuvaavaa on Branded Womenin laulaja Katjan kommentti: “Suomessa kunnon muusikkomiehet tai -naiset eivät ole koskaan koreilleet ulkonäöllään. Toivottavasti se pysyykin niin.” Justiinsa. Rumat ne vaatteilla koreilee! Ikään kuin tyylikkyys tai näyttävä lava-asu veisivät muusikon uskottavuuden.

Suomibändien promokuvia katsellessa vaivun yleensä synkkään epätoivoon. Kuvat ovat lähes järjestään niin huonoja, että ne olisi ollut parempi jättää ottamatta.

Minä käyn ainakin keikoilla kuuntelemassa JA katselemassa bändejä. Ja käsittääkseni niin moni muukin. Jos bändin ulkoasu ei matsaa musiikin kanssa, uskottavuus on todella koetuksella. En haikaile sponssireleitä tai megastailisteja, vaan hiukan ajatusta, persoonaa ja rohkeutta, pliis.

Onneksi kaikki muusikot eivät jumita Branded Womenin lailla pölyttyneessä rokkipoliisi-ajattelussa. Onneksi on elektropoppareita, jotka uskaltavat koreilla! Onneksi on Hanoi Rocks, onneksi Regina, onneksi punkkarit!

September 18, 2006 | Leave a comment

Tyyli ei maksa

Aah ja kiitos, ihanat La Persé -klubin miehet ja naiset! Paras iskulause ikinä löytyy La Persén sivuilta: “Remember – style costs nothing.”

En voi muuta kuin suositella seuraavaa peppuklubia 30. syyskuuta Rosiksessa. Klubi ja sitä edeltävä fashion show Kaapelilla päättävät Helsinki Design Weekin. Mahtava juttu. Kurkkaa lisää www.helsinkidesignweek.fi.

Niin ja klubilla levyjä soittaa Tasty Tim, 80-luvun tyyli-ikoni ja super-dj. Vou.

September 6, 2006 | Leave a comment

Kotitakki

Pedro Almodovarin uusin elokuva Volver vilisee kotitakkeja. Noita hihattomia, edestä napitettavia takkimekkoja, jotka on luotu erilaisten kotitöiden tekoon. Niinpä kotitakkien vahvinta aluetta ovatkin maat, joissa naisten valtakuntaa on ollut koti ja miesten tehtävänä tuoda leipä taloon. Unkari ja Puola, Espanja ja Portugali.

Saa kotitakkeja Suomestakin. Olen nähnyt niitä ainakin Hakaniemen hallin kakkoskerroksessa (mikä herkkukätkö!) ja muutamissa Kallion kivijalkakaupoissa.

Kun näen kotitakin, haluaisin halata jotakuta. Tulee mieleen mummun syli ja ruoan tuoksu.

Olisinpa jo villissä ja vapaassa mummoiässä. Joka päivä vain kotitakki niskaan ja jalkaan ihonväriset polvisukat. Jos kolottaa, päälle kirkkaanvärinen (mieluiten pitsineuleinen) villatakki. Voisin tulla ja mennä miten lystää niin kuin ihanat, vahvat naiset Almodovarin leffoissa.

Kotitakki on turvapukeutumista. Se paitsi peittää ja suojaa turvallisesti, myös symboloi kodin turvaa.

September 4, 2006 | 2 Comments
  • Liisa Jokinen

    Liisa Jokinen

    Freelance Writer, Street Style Photographer
    email:
    mobile: +358 50 538 3530