Helsingin Uudenmaankadulla, Annankadun ja Fredan välissä, pahaa aavistamatonta shoppailijaa odottaa ihana yllätys. Huomaamattoman näyteikkunan takaa paljastuu todellinen laukku heaven, kirjava valikoima käsi- ja olkalaukkuja sopivassa retrohengessä. Ja kaikki erilaisia.
Tuskin ehdin saada jalkaani yli kynnyksen, kun tiskin takaa alkaa kuulua päivittelyä. -Mitä ihmettä sinulla on jalassa! Ja mitkä kengät, Irikseksi esittäytyvä kaupanpitäjä huudahtelee ja syöksyy ihmettelemään paljettikenkiäni. Minä taas ihastelen mielessäni Iriksen musta-valkoista rusetilla varustettua cardigania (tässä yhteydessä sana villatakki olisi aivan liian arkinen ja maanläheinen) ja hulvatonta elämänasennetta. Iris on ottanut tavakseen juosta perään ja kertoa mielipiteensä, jos hän tapaa komean tai tyylikkään miehen. Näin vanhemmiten se onnistuu. Nuorempana moisia purkauksia olisi luultu iskuyrityksiksi.
Mutta takaisin ostoksille. Kääk, minkä näistä ihanuuksista valitsen! Kun haluan ne kaikki! Ikkunaan asetellut pyöreät kirkkaankeltaiset ja siniset kukkarodiskolaukut, vaaleanpunaiset ja vihreät olkalaukut, mummomaiset käsiveskat, harmaat kasaripussit ja kesää lupailevat olki-iltalaukut. Mikä pahinta – tai parasta, en tiedä – kaupan kätköistä löytyy myös vanhoja kenkiä ja aikamoinen määrä ihania vöitä, nekin kaikissa sateenkaaren väreissä.
Iriksen tyylisilmä ei petä. Päädymme molemmat samaan harmaaseen mokkalaukkuun, jonka saan omakseni 49 eurolla. Näyteikkunan diskopallerot saisi omakseen parilla kympillä. Tämäkin vielä. Näillä hinnoilla tiedän tulevani uusille ostoksille jo ensi viikolla.
Lopuksi Iris-rouva kehottaa minua pitämään kiinni ‘hulluudestani’ (eli pukeutumistyylistäni, näin ymmärrän), vaikken mikään teinityttö enää olekaan. Iris nyökkäilee tietäväisen näköisenä, kun kerron olevani skorpioni. Tunnetusti hullu taivaanmerkki. Vanhemmiten ‘hulluus’ vain voimistuu, tietää Iris. Lupaan vilkuttaa ohi kulkiessa. Tuntuu siltä kuin olisin saanut uuden sydänystävän.
Iris Shop, Uudenmaankatu 19, avoinna arkisin klo 12 – vähän vajaa 17, lauantaisin klo 14:ään, elokuussa suljettu.
Onnelliset turistit Suomessa
Voi kunpa voisin minäkin olla turistina Suomessa. Viimeistään paluumatkalla Helsinki-Vantaan lentokenttämyymälässä hurahtaisin täydellisesti puisiin Muumi-miniatyyrihahmoihin, poronnahka-avaimenperiin ja sini-puna-kelta -raitoihin. Ja kuksan ainakin ostaisin! Mahtavaa suomidesignia. Suomessa on ihania matkamuistoja, tiesittekö!
Matkamuistohullutus alkoi, kun kävin ostamassa Stokkalta Lontoon kavereille tuliaisia. Lappalaistumppuja jäljittelevät söpöt avaimenperät makaavat vieläkin oman keittiön hyllyllä, kun en raaski luopua niistä. Enkä osaa niitä omaan LAUKKUUNIkaan (laukkuunhan nyt kuuluu kaikki killuttimet kiinnittää) virittää ties minkä yltiökansallisromantiikan pelossa. Tänään ihastelin Kansallismuseossa hienoja lappilaisia nahkapusseja ja päähineitä.
Mutta lapikkaat on silti edelleen ihan hirveet miehen jalassa enkä kyllä laittaisi neljäntuulenlakkiakaan kenenkään aikuishenkilön päähän.