Ensimmäinen oma kotiavain oli ainakin minulle aikoinaan iso juttu. Se oli merkki siitä, että olin askelen lähempänä ihailtua ja salaperäistä isojen tyttöjen maailmaa. Avain kaulassa olin vähän enemmän aikuinen. Ja kaulaanhan meidän Abloy-avaimet ripustettiin, kanttinauhaan joka vaihdettiin vasta sitten uuteen, kun avain roikkui enää muutaman ohuen säikeen varassa. Muistan oman vaaleanruskean ja siniharmaan nauhani. Koulukuvassa avain piti muistaa ottaa pois kaulasta.
Avainlapsi myös tarvitsi omaa avainta. Sillä pääsi koulun jälkeen kotiin välipalalle, odottamaan vanhempien kotiintuloa töistä. Avainlapsen juttuja ovat iltapäivät, kerrostalon pihat, kylmä maitolasi, voileivät, koulureppu ja eteisen uskollinen matto.
Tässä koruja avainlapsille! (Ja timanttisille tytöille.) Laita postia, jos haluat omasi. Hinta on 7 euroa.
